Tukipohjalliset jalkakipuun mittatilauksena

Aamun ensimmäiset askeleet vihlovat kantapäähän. Lenkin jälkeen päkiässä polttelee, tai työpäivän lopussa jalkaterä on niin kipeä, ettei kävely tunnu enää normaalilta. Jos haet ratkaisua sanoilla “tukipohjalliset jalkakipuun mittatilaus”, et todennäköisesti etsi vain pehmeämpää askelta. Haluat päästä liikkumaan, seisomaan ja tekemään arjen hommat ilman, että jalka muistuttaa itsestään joka askeleella.

Mittatilaustukipohjallinen voi olla hyvin toimiva osa hoitoa, mutta se ei ole automaattisesti oikea ratkaisu kaikkiin jalkakipuihin. Paras lopputulos syntyy, kun selvitetään ensin, mikä jalkaa kuormittaa, missä tilanteessa oire tulee ja mitä muuta keho tekee samalla. Emme jätä hommia puolitiehen: pohjallisen rinnalle tarvitaan usein sopivat kengät, kuormituksen säätelyä ja kohdennettua harjoittelua.

Milloin mittatilaustukipohjalliset jalkakipuun ovat perusteltu?

Jalkaterä kantaa jokaisella askeleella koko kehon painoa. Kun askelia kertyy työpäivässä, harrastuksessa tai arjen siirtymissä tuhansia, pienikin kuormituksen epätasaisuus voi alkaa tuntua. Kyse ei silti ole aina siitä, että jalassa olisi jokin “vika”, joka pitäisi suoristaa. Jalkaterien muodot ja liiketavat vaihtelevat luonnostaan. Oleellista on se, sietääkö kudos siihen kohdistuvaa kuormitusta juuri nyt.

Mittatilauspohjallista voidaan harkita esimerkiksi silloin, kun kantapään, holvin, päkiän tai päkiän ja varpaiden alueen kipu pitkittyy tai toistuu. Se voi tukea myös nilkan, säären, polven tai lonkan kuormituksen hallintaa, jos jalkaterän toiminta on yksi oiretta ylläpitävä tekijä. Pitkään seisovalla työntekijällä ongelma voi korostua päivän lopulla, kun taas juoksijalla se voi näkyä tietyllä kilometrimäärällä tai vauhdin noustessa.

Pohjallinen voi olla hyödyllinen, jos tavalliset kengät eivät tunnu tukevan jalkaa riittävästi, vanhat pohjalliset ovat kuluneet tai oire jatkuu, vaikka olet jo keventänyt liikuntaa ja kokeillut peruskeinoja. Myös diabetes, nivelreuma, hermoperäiset tuntohäiriöt, selkeät varpaiden tai jalkaterän asentomuutokset sekä aiemmat alaraajavammat voivat lisätä yksilöllisen arvioinnin tarvetta.

Valmispohjallinen on monelle hyvä ensikokeilu, etenkin jos oire on lievä ja kengässä on riittävästi tilaa. Mittatilaus tulee vahvemmin kyseeseen, kun jalassa on selkeä yksilöllinen kuormitusongelma, kipu on jatkunut pitkään tai pohjallisen täytyy toimia tietyssä työ-, kävely- tai urheilukengässä. Mittatilaus ei tarkoita aina paksua, kovaa tai näyttävää pohjallista. Hyvä pohjallinen on sellainen, jota pystyt käyttämään ja joka sopii siihen arkeen, jossa kipu syntyy.

Näin tukipohjalliset jalkakipuun mittatilauksena tehdään

Hyvä pohjallinen ei ala materiaalista vaan tutkimisesta. Vastaanotolla käydään läpi oireen sijainti, kesto, kipua lisäävät tilanteet, työ, liikuntatottumukset, aiemmat vammat ja käytössä olevat kengät. Kipu voi olla paikallinen, mutta sen taustalla voi olla esimerkiksi äkillisesti kasvanut kävelymäärä, heikentynyt nilkan liikkuvuus, kuormittunut pohje tai harjoittelun ja palautumisen epätasapaino.

Jalkaterää tarkastellaan sekä levossa että liikkeessä. Arvioinnissa voidaan katsoa kävelyä, seisoma-asentoa, nilkan liikettä, isovarpaan toimintaa, jalkaterän kuormittumista sekä jalan ja alaraajan voimantuottoa. Tarvittaessa huomioidaan myös polven, lonkan ja alaselän toiminta. Keho toimii ketjuna, eikä kipeää kohtaa kannata tarkastella irrallisena osana.

Pohjallinen suunnitellaan löydösten ja tavoitteen mukaan. Toisella tavoitteena on keventää kipeän kantapään tai päkiän painetta. Toisella halutaan tukea jalkaterän hallintaa, ohjata kuormitusta hieman eri alueelle tai parantaa kengän istuvuutta. Materiaalin jäykkyys, pehmusteet, holvin muoto ja kantakuppi valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Työkenkään tarvitaan usein eri ominaisuuksia kuin juoksukenkään, eikä yksi pari välttämättä palvele täydellisesti molempia.

Mittatilauspohjallinen valmistetaan jalkaterän mittojen, muotin tai digitaalisen mittauksen pohjalta käytössä olevan toimintatavan mukaan. Sovituksessa tarkistetaan, että pohjallinen asettuu kenkään oikein eikä purista tai vie liikaa tilaa varpailta. Alkuun voi tulla totuttelujakso: jalka ja muu alaraaja saavat uudenlaista tuntopalautetta, joten käyttöä lisätään yleensä asteittain. Selkeä kipu, hankaaminen tai puutuminen ei kuitenkaan ole asia, jota pitää vain kestää. Silloin istuvuus ja ratkaisu arvioidaan uudelleen.

Pohjallinen keventää kuormitusta, mutta ei tee harjoittelua puolestasi

Tukipohjallinen voi rauhoittaa oireilevaa aluetta ja helpottaa arjen askelia. Se ei kuitenkaan vahvista pohjetta, paranna nilkan liikettä tai opeta kehoa sietämään suurempaa kävely- tai juoksumäärää yksinään. Siksi pitkittyvässä vaivassa pohjallinen kannattaa nähdä työkaluna, ei koko hoitosuunnitelmana.

Esimerkiksi kantapääkivussa kuormituksen hallinta voi sisältää pohjallisen lisäksi pohje- ja jalkateräharjoitteita, sopivaa liikunnan annostelua sekä kengän arviointia. Päkiäkivussa taas voi olla tarpeen tarkastella kengän leveyttä, varvastilaa, päkiän kuormitusta ja sitä, miten voimakkaasti isovarvas osallistuu askeleeseen. Jos nilkka on toistuvasti epävakaa, olennaista voi olla tasapaino- ja voimaharjoittelu, vaikka pohjallinen toisikin kävelyyn varmuutta.

Aktiiviliikkujan kannattaa välttää yhtä yleistä ansaa: kipu hellittää pohjallisella, ja harjoitusmäärä nostetaan saman tien entiselle tai sitä suuremmaksi. Oireen lievittyminen on hyvä merkki, mutta kudosten kuormituskestävyyden rakentuminen vie aikaa. Maltillinen nousu harjoittelussa auttaa pitämään saavutetun hyödyn.

Kengällä on enemmän väliä kuin moni ajattelee

Erinomainenkin pohjallinen toimii huonosti kengässä, jossa ei ole sille tilaa tai joka painaa varpaita kasaan. Kengän tulee olla riittävän leveä ja pitkä, kantapään kohdalta tukeva sekä käyttötarkoitukseensa sopiva. Erityisesti työkenkien, turvakenkien ja harrastuskenkien kohdalla kannattaa ottaa kengät mukaan arviointiin, jos se on mahdollista.

Pehmeys ei ole aina ratkaisu. Hyvin pehmeä kenkä voi tuntua hetkellisesti mukavalta, mutta jos jalka joutuu tekemään paljon ylimääräistä hallintatyötä, oire voi jatkua. Toisaalta kovapohjainen tai kapea kenkä voi ärsyttää päkiää ja varpaita. Sopiva valinta riippuu jalasta, oireesta ja siitä, miten paljon kenkää käytetään päivän aikana.

Myös pohjallisen huolto ja kesto vaikuttavat. Materiaalit painuvat käytössä, ja etenkin paljon liikkuvan tai fyysistä työtä tekevän kannattaa tarkistuttaa pohjallisten kunto, jos oire palaa tai tuntuma muuttuu. Kasvava lapsi, raskauden aikaiset kehon muutokset, merkittävä painon vaihtelu tai uusi vamma voivat olla syitä arvioida pohjallinen uudelleen.

Milloin kipu vaatii nopeampaa selvittelyä?

Kaikki jalkakipu ei ole kuormitusvaivaa. Äkillinen voimakas kipu, selvä turvotus, punoitus, kuumotus, haava, kuume, jalan värin muuttuminen tai kyvyttömyys varata painoa jalalle vaativat nopeaa terveydenhuollon arviota. Samoin tunnottomuus, nopeasti paheneva heikkous tai levossa jatkuvasti kova kipu eivät ole tilanteita, joita kannattaa ratkaista pelkällä pohjallisella.

Jos kipu on jatkunut viikkoja, häiritsee unta, muuttaa kävelyä tai palaa aina kuormituksen lisääntyessä, tutkiminen kannattaa tehdä ajoissa. Mitä pidempään keho joutuu kiertämään kipua, sitä helpommin kuormitus alkaa siirtyä sääreen, polveen, lonkkaan tai alaselkään.

Jyväskylässä Seppänaprapaateilla jalkaterän ongelmaa voidaan arvioida osana koko alaraajan toimintaa. Saat samalla selkeän suunnitelman siitä, onko yksilöllinen tukipohjallinen tilanteessasi järkevä, mitä harjoitteita tarvitaan ja miten arjen kuormitusta kannattaa muuttaa.

Jalkakivun kanssa ei tarvitse vain sinnitellä ja vaihtaa kenkiä summassa. Kun syy kuormituksen taustalla selvitetään ja ratkaisu rakennetaan omaan arkeesi sopivaksi, jokainen askel voi alkaa tuntua taas omalta.